Harrastuksia harrastuksia

Eilen illalla (yöllä) kävin tekemässä Rontille noin 30m pitkän verijäljen. Jätin tunniksi muhimaan ja sitten koira työhön. Nokka kävi minkä kerkesi. Vähän satoi vettä ja ukkosti mutta se ei menoa hidastanut. Kerran palasi alkusuuntaan ja harhaili kymmenen metrin päässä jäljestä. Lopulta "kaato", tässä tapauksessa broilerin selän kappale, sieltä lopusta löytyi. Ei tuo ihan lelujen etsimistä voita mutta olipahan vähän primitiivisempää tekemistä tällä kertaa.

Ensimmäisen "koe"jäljen koiruus teki kuukausi sitten ja hyvin näytti sujuvan. Välillä nosteli keppejä maasta, liekö joskus ennenkin tehnyt jotain jäljen tapaista. Tai sitten halusi vain leikkiä. Olosuhteet ei oikein salli kunnon harrastamisia. Liittoon ei pääse koska koiraa ei ole rekattu, jälkeen ei ole kunnon maastoja että voisi useammin kokeilla jne jne. Taidetaan vaan tyytyä kotitokoon ja lelujen piilottamiseen. Eipä tuo ole valittanut.

Ja nyt se uusi kesäturkki. Eipä tuota karvaa kamalasti lähtenyt mutta lähti kuitenkin:

Ennen

Jälkeen

"Ai kuka, minäkö?"

Loppukevennyksenä vielä Töppösen tyylinäyte nukkumisesta.

Mennään mettään!

Ja mehän mentiin. Joku 4h viihdyttiin reissussa ja paluumatkalla Rontti meinasi nukahtaa autoon. Kotona ei kuitenkaan voinut mitenkään nukkua, vaan energiaa olisi ollut vaikka muille jakaa.
Nähtiin lampaitakin. Vähän meinasi paimenkoiran vietit herätä mutta meinaamiseen ne jäikin.

Talon vahti

Kohti keppiä!

Näytti olevan aika likaista vettä joten hauveli joutui vielä toiseen kylpyyn kotiin päästyämme. Ja yölenkillä lähti karvat! Tai osa karvoista. Kaulasta ja rinnuksista on kynitty melko paljon ja sen on näköinenkin. Kun trimmeriä ei tästä taloudesta löydy niin tyydyttiin fiskarssin laatuterässaksiin. Mutta hyvin niilläkin turkki irtosi. Onneksi tuo ei mikään näyttelypuudeli ole. Täytyy jossakin välissä yrittää ottaa kuvia uudesta kampauksesta.

Eräänä kauniina päivänä...

...Töppöne päätti laittaa leluhiirensä uimakouluun. Vesikuppiinsa.

Kun sitä nuoleskeli, se pyöri paikallaan. Ja arvatkaa kenen se piti sieltä noukkia. Harva tietää, oppiko hiiri koskaan uimaan.

Ruokajuttuja ja tilauksia

Tänään saapui zooplussan iso pahvilaatikko. Kaikista eniten tilaa vei luultavasti 13kg koirannappulaa. Kissalle tuli 80cm korkea raapimispuu, laserosoitin ja sixpäkki Animonda von Feinstein-märkäruokaa. Kuten arvata saattoi, pahviloota oli paljon kivempi leikkipaikka kuin raapimistolppa. Joku päivä olisi haaveissa tilata tuolle oikea raapimislinna. Semmoinen joka vie puolet koko asunnosta.

Sitten niitä ruoka-asioita osa 2. Tuossa jokin aika sitten kirjoitin, että koissu siirtyy popsimaan Brit Carea. No näin teimme ja rapsuttamiset ovat vähentyneet huomattavasti. Nyt kuitenkin säkki alkaa olla tyhjenemään päin ja juuri sopivasti zooplussalle ilmaantui tarjous. 13kg Taste of the Wildiä 48e. 12kg Brit Careakin maksaa enemmän. Katsotaan mitä eläin tykkää kyseisestä ruuasta.

Lapsi vetelee Applawsia. Oikeastaan lihaa ja applawsia, sillä nappulan osuus ruokavaliosta on noin kolmasosa. Uusi märkäruokakin tuntui kelpaavan, eikä sisällöltäkään ole yhtään paha. Toinen vaihtoehto olisi ollut applawsin märkäruoka mutta vaihtelun vuoksi päädyimme Animondaan. 

TOTWia, Brit Carea ja tynnyrissä J&V extra energian jämät

Muut eläinsapuskat ja lisäravinteet

Nyt se on nähty

Nimittäin koiran suojelu/puolustusvietti. Sitä ei ole. Ainakaan karhutilanteessa. Arvosanaksi tuli 1/5. Mutta sovimme tuomarin kanssa että koira on niin itsevarma ja viisas, että se tietää ettei torilla oikeasti liiku karhuja ja tilanne oli lavastettu. Katsotaan sitten tositilanteessa uudelleen.
Tilannehan meni niin, että Hömelöä ei kiinnostanut pyörivä karhu ollenkaan. Se ei edes katsonut kontiota päin. Mutta ehkä mieluummin niin, kuin jos se olisi hyökännyt hampaat irvessä jalkoihin.

Lapselle on tullut ilmeisesti lisää painoa. Kuvistakin sen voi päätellä.

Vähän aikaa sitten pesän päällä pystyi seisomaan

Nykyään se menee lyttyyn

Piikityksiä

Eläinlekurilta selvittiin hengissä ja yhtä rokotetta rikkaampana. Kuukauden päästä sitten uusiksi, koska ei ole harmainta hajua tuon entisistä rokotuksista. Lääkäritäti kopeloi koiruuden ja totesi hienoksi eläimeksi.

Herra otti lunkisti koko reissun

Lääkäristä suuntasimme Mustiin ja Mirriin hakemaan uutta pantaa ja hihnaa, ja pienemmälle neliraajaiselle lihapötkyjä. Kyllä meidät huomataan nyt kaukaa, kun hurtta sai Hurtan sinipinkin lifeguard-pannan! Vähän pieni se meinasi olla (55cm) mutta ei ollut isompaa ja tuo oli tietenkin pakko saada. Kaulaan mahtuu juuri ja juuri.

Eilen oli ukkosta, sadetta ja salamoita. Katti Karvajalka koki jännittäviä hetkiä yrittäessä metsästää ikkunassa valuvia vesipisaroita. Jyrinästä kumpikaan ei korvaansa heilauttanut.

Yhtäkään se ei saanut kiinni

Seuraavaksi aletaan sitten jännittämään lauantaita, jolloin konekarhu Kontio valtaa torinrannan ja ihmiset koirineen menevät sitä haukun säestämänä ihailemaan.