Aina oppii jotain uutta

...Tässä tapauksessa koiran kupista juomisen. Emäntä ei voi ymmärtää. Vaikka vasta olisi vaihdettu vesi omaan juomakuppiin niin silti pitää mennä sitä likaisempaa vettä juomaan.

Koiraa se ei enää pelkää. Päinvastoin, se on ihan puskettava kapistus. Naama naamaa vasten ja semmoista. Koira vastaa puskemiseen tönimällä kuonolla kissaparan selälleen.

On niissä vähän samaa näköä, molemmilla kieli ulkona

Roppana joutuu maanantaina piikille. Siis piikitettäväksi, eli rokotuksille. Ei ole harmainta hajua, milloin tuo on rokotettu vai onko ollenkaan. On se ainakin terveenä pysynyt. Osasyynä oli myös OKK:n laittama viesti, että rekkaamattoman koirankin kanssa voi päästä piireihin. Kunhan on rokotukset ajan tasalla. Vastasin sitten ilmoittautuvani mukaan jos paikkoja vapautuu. Täytyy toivoa parasta.

Tarkoitus olisi jossakin vaiheessa aloittaa suojelun harrastaminen, mutta ainakin aluksi pysytään siellä pk-tottiksen puolella. Sitä kun (luultavasti) treenataan ympäri vuoden, ja muita pk-lajeja vain keväästä syksyyn. Saa korjata jos olen väärässä, mutta näin annettiin olettaa.

Sivu-käskyn olen sille ihme ja kumma saanut opetettua. Perusasento jää joskus vähän vinoksi ja sitä yritetään harjoitella pois. Hyvänä apuna olen käyttänyt seinää, aitaa tms. Koira seinän ja emännän väliin niin, ettei voi mennä vinoon.

Seuraamisen alkeita ollaan aloitettu treenaamaan pallon avulla. Nameista tuo ei niin välitä koulutustilanteessa. Pari askelta se jo osaa oikeaoppisesti mennä silmiin (tai palloon) katsomalla. Mutta eiköhän se siitä, joskus.

Karhuja elämään

Ilmoitin Rolskun karhutestiin! Turhahan se on, mutta mielenkiinnon vuoksi. Ja varmasti koirakin saa siitä mielensä virkistettyä. Saa nähdä millaisen elämän tuo pitää. 8.6 olisi siis reissu johonkin päin torinrantaa.

Viikonloppuna laitoin OKK:lle sähköpostia, että olisiko mahdollista päästä pk-touhuihin mukaan tuon hurttamuksen kanssa. Tälle kesälle paikat ovat varmasti jo menneet mutta ensivuonna sitten. Olisi vain niin mageeta aloittaa harrastamaan virallisia koirajuttuja.

Kesän myötä on myös koiranpentukuume kasvanut. Onneksi nyt ei ole koiran paikka auki, eikä varmaan vielä moneen vuoteen. Amerikanakita on ollut haaveissa jo pitkään mutta sen kanssa tuskin pystyy harrastamaan samalla tavalla, kuin vaikka sakun kanssa. Harrastuskoira olisi bueno. Malikka, holsku tai käyttölinjainen seefferi jos semmoisen täyspäisen jostakin löytää.

Sitten kissauutisiin. Kuumuus on verottanut pientä pentua ja päivällä suurimmaksi osaksi nukutaan. Yön tullen vedetään rallia ympäri kämppää ja sänkyä. Sitähän emäntä arvostaa.

Äskettäin annoin katille Markiesin leluksi. Sitä oli hauska läpsiä pitkin lattioita ja pahvilaatikkoa.

Kato miten hienosti laitoin tän tuohon

Kamera on ollut toimintakyvyttömänä, joten pitänee tyytyä puhelinlaatuisiin kuviin.

Koiran madotuksetkin on tältä vuodelta tehty, pentu saa mömmönsä vasta parin viikon päästä. Sitten aletaan pelkäämään punkkeja. Scalibor kaulaan ja menoksi. Viime kesänä ei onneksi tullut yhtään pirulaista, joten toivotaan nytkin parasta ja pysytään poissa pusikoista.

Kuumuutta piisaa

Viime päivät ovat olleet niin kuumia, ettei emäntä ole jaksanut kirjoittaa mitään. Eikä oikeastaan olla koirankaan kanssa paljoa riehuttu, kun mittari näyttää +25c.
Töppöne sen sijaan on rymynnyt kaikkien edestä. Koiran korvat, tassut ja häntä ovat joutuneet pariin otteeseen hyökkäyksen kohteeksi. Kyllä nuo joku päivä vielä hippaa leikkivät.

Muutamaan kertaan olen miettinyt, että ajaisi tuolta piskiltä karvat mutta siitä voisi tulla sanomista monesta suunnasta. Enkä välttämättä halua tietää miltä näyttää kalju sakemanni. Halpis-furminaattori on ollut kovassa käytössä ja onhan tuosta taas karvaa lähtenyt. Ja kaiken lisäksi se näyttää laihemmalta.
Yhtenä yönä, kun oli sopivan viileää, käytiin lähipusikossa treenaamassa jälkeä eikä olleet vielä opit unohtuneet. Jospa sitä saisi joskus aikaiseksi sen oikean jäljen aloittaa.

Meillä pelätään imuria

Dogia ahdistaa

Välillä pitää illistellä

Unikaverit

Kovasti pikkukatti haluaisi koiraan tutustua. Eilenkin se norkoili pitkään nukkuvan hauvelin vieressä, tai oikeastaan patjan vieressä ja nuuski päänsä kokoisia tassuja.

Alkukankeudesta selvitty

Tappi Töppönen viilettää jo kovaa vauhtia lattialla kilisevän karvapallon perässä. Leikit sijoittuvat lähinnä eteiseen turvallisen välimatkan päähän koiran reviiristä. Hiekkalaatikolla osataan käydä itsenäisesti, yöt nukutaan (aamulla herätys 5-7 välillä, emäntä tykkää) ja ruokaa syödään reippaasti. Nirsoilua ei onneksi ole vielä tullut vastaan. Kalkkuna on ainoa mitä ei tykkää syödä. Katti on siis puolibarffilla ja tarkoitus joku päivä siirtyä pavuista kokonaan pois.

Ja sitten niitä kuuluisia kuvia.

Pallo on kiva

Näin katsotaan telkkaria

Pesä valloitettu

Heil Hitler!

Korkealla ollaan

Kissa ja sen varjo

Koirarintamalla ei ole mitään erikoista tapahtunut. Sitä vaan masentaa, kun kisu ei ala millekään. Tänään näyttäisi olevan kaunis päivä, joten taidamme suunnata läheiselle järvelle lenkille!

Perheenlisäystä

Tyttönen kotiutui tänään! Koira oli heti nuuskimassa ja kissa karvat pystyssä. Vähän vaavia jänskättä vielä mutta ehkä se siitä. Pari papua on jo syöty ja nyt se sammui sängylle :)

Koiran tuijottamista

Ruokakippo on vielä vähän iso

On se suloinen :3

Retkeilyä

Eräs kaunis päivä kävimme koiruuden kanssa taas vaihteeksi läheisellä lammella kävelyllä. Lämpöasteita oli noin 10 ja aurinko paistoi, joten eihän sitä jaksanut sisällä kykkiä.
Eivät olleet jäät vielä kokonaan kadonneet. Löllö kävi jälleen rannassa kahlaamassa, vain jos keppiä heitti. Ei tuo koskaan ole uimisesta paljoa perustanut.

Hyvin edustava syöksyminen

Pulipuli

"Tuukkonää sieltä?"

Samaisella viikolla vietettiin myös hurtan "synttäreitä", kun tuli täyteen vuosi sen kotiutumisesta. Sen kunniaksi käytiin kävelyllä keskustassa ja poikettiin mutka eläinkaupassa.

"Jeejee, halko näkyvissä!"

Oli vissiin kylmää vettä

Kaikki mikä kelpaa heitettäväksi, kelpaa myös suussa kannettavaksi. Tässä tilanteessa kivi.

Ja sitten kissauutisiin. Myyjä, jolta pennun varasin, on kadonnut kuin tuhka tuuleen. Onneksi vastaan tuli pari muutakin tarjousta ja näillä näkymin 9.5 olisi tulossa pieni kissatyttönen meille asumaan :) Ainoa ongelma on siinä, kun seuraavana päivänä pitäisi mennä hoitamaan äitylin kisua ja pentu pitäisi jättää kahdestaan koiran kanssa. Koiraporttia ei talosta löydy ja yksi vaihtoehto olisi tietenkin laittaa pitkäkoipi kylppäriin muutamaksi tunniksi. Ei se kyllä siellä viihtyisi. Täytyy vain toivoa, että ystävystyminen tapahtuu torstain aikana.

Pari päivää sitten saapui noin 17kg lihatilaus. Siinä on vähäksi aikaa popsittavaa kummallekin eläimelle.

Tuommoisia 500 gramman pötköjä on ihan mielenkiintoista hajottaa 40-60 gramman paloihin. Sotkuilta ei tulla säästymään. Noh, mitäpä sitä ei lemmikkiensä eteen tekisi...

Alla pari vähän keväisempää kuvaa herra Karvakorva Pitkäkoivesta.

Talvikarva lähti

Vapaamuotoista seisotusta. (Pitäisiköhän vähän laihduttaa)